• [date today]

Pienlainojen uusi korkokatto kesäkuusta 2013 alkaen

Pienlainojen osuus lainamarkkinoilla on kasvanut jatkuvasti. Erilaisia pikalainoja tarjoavia yhtiöitä tuli ainakin viime vuosina markkinoille joka vuosi enemmän ja enemmän. Tästä syystä myös lainsäädäntöä on täytynyt kehittää siihen suuntaan, että vippien helppo saatavuus ei aiheuttaisi taloudellisia ongelmia. Monet osoittavat syyttävällä sormella pikalainayhtiöitä, kun keskustellaan maksuhäiriöiden lisääntymisestä ja velkakierteistä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen. Pikalainaa tarjoavat firmat yleensä kyllä tarkastavat asiakkaan luottotiedot, eivätkä myönnä vippejä ihmisille, jotka ovat valmiiksi velkaantuneita. Joukossa on kuitenkin muutamia mustia lampaita, jotka tahrivat myös kunnollisten pikalainayrityksen imagon. Tästä syystä onkin hyvä olla tarkkana siitä, mistä lainaa hakee. Pikalainojen nopeus ja helppous on aiheuttanut jonkin verran ongelmia. Kuluttajat ovat hakeneet lainaa hätäisesti tai humalapäissään. Tästä johtuen säädettiin jopa uusi laki, joka kieltää pikavippien myöntämisen ja tilille maksamisen öisin. Tämä on vähentänyt hieman harkitsematonta lainanhakua.

Pikavippejä on kritisoitu myös niiden korkeista koroista. Joissakin firmoissa korko on ollut jopa lähemmäs 1000 prosenttia, ja enemmänkin. Lainaa hakiessa onkin siis todella hyvä kilpailuttaa eri pikavippifirmoja, sillä korot vaihtelevat eri yritysten välillä suuresti. Täysin epäinhimilliset korot tosin ovat uuden korkokattoa koskevan lain myötä historiaa. Kyseisessä laissa on säädetty kaikille pikavipeille tietty korkokatto. Lakiuudistus säätää, että jatkossa korko ei saa ylittää 51 prosenttia alle 2000 euron lainoissa. Toisin sanoen pikavipistä tulikin lain jälkeen välittömästi myönnettävä kulutusluotto. Laki tuli voimaan kesäkuussa 2013, ja sillä pyritään pienentämään velkakierteisiin joutuvien ihmisten määrää. Lakia on kuitenkin myös kritisoitu. Laki saattaa jatkossa houkuttaa suurentamaan lainasummia, sillä monet yhtiöt eivät välttämättä halua enää tarjota pieniä lainoja joissa voitot jäävät vaatimattomiksi. Mikäli lainat suurenevat, laki tuskin auttaa velkakierteisiin joutuvia – melkeinpä päinvastoin! Tosin tuskin monikaan lainayhtiö myöntää yli 2000 euron lainoja kelle tahansa, sillä mikään lainayhtiö ei halua luottotappioita. Aiempia 100 tai 200 euron vippejä hakiessa moni yhtiö ei varmasti tarkistanut luottotietoja yhtä hyvin kuin silloin, mikäli kyseessä on huomattavasti isompi lainasumma.

Kari Kuusisto on Pienlainayhdistyksen toimitusjohtajana kritisoinut lakia kovin sanoin. Hänen mielestään laki on ristiriidassa elinkeinovapauden kanssa. Hän on jopa verrannut lakia täyskieltoon, jonka seurauksena kyseinen yritystoiminta olisi jatkossa melkein mahdotonta. Monet muutkin ovat sitä mieltä että kyseinen laki toimii luonnollisen kilpailun esteenä. Hallituksen ei yrittäjien mielestä tulisi puuttua asiaan, vaan antaa korkotasojen vaihdella ihan luonnostaan. Kun markkinoilla on monia alan yhtiöitä kilpailuttavat nämä toisiaan, ja tämän myötä korkotasot tippuvat ihan automaattisesti oikealle tasolle. Tämä ei tosin ole näyttänyt aikaisemmin juurikaan pätevän. Pikalainoja on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa ja tästä huolimatta korot ovat pysyneet epäinhimillisinä. Monet korkokattolakia kritisoivat ovat kuitenkin sitä mieltä, että kyseinen laki ei tule olemaan ratkaisu velkaongelmiin.

Korkokatolla on myös paljon kannattajia. Kannattajat ovatkin muistuttaneet Kuusistoa siitä, että korkokatot ovat monissa muissa Euroopan maissa jo normaali käytäntö. Virossa esimerkiksi vastaava laki säädettiin jo vuonna 2009, eikä se ole lopettanut maan pikalainatoimintaa. Maissa joissa korkokattoa on käytetty, korot ovat usein nousseet juuri tuohon lain sallimaan maksimiin. Lainayritykset ovatkin tulkinneet lain niin, että maksimi korko on täysin hyväksyttävä. Tämä ei kuitenkaan ole lain tarkoitus, vaan korkojen haluttaisiin olevan vielä pienempiä.

Jatkossa on erityisen tärkeää että lainayhtiöt tarkistavat asiakkaidensa tiedot tarkasti, eivätkä myönnä lainoja heppoisin perustein. Varsinkaan jos kyse on entistä isommista lainoista. Mikäli luottoyhtiö ei myönnä luottoja vastuuntuntoisesti, on valtion syytä puuttua asiaan. Korkokatto on yksi keino viedä luotonantoa vastuullisempaan suuntaan, vaikka kyseinen laki heikentääkin vapaata markkinataloutta ja on saanut tästä syystä osakseen jonkin verran kritiikkiä.

 

Palaa etusivulle – kulutusluotto